Kaupunki ohjeistaa siirtolapuutarhoja vieraslajien torjunnassa

Helsingin kaupunki pyrkii hillitsemään vieraslajien aiheuttamia haittoja ehkäisemällä leviämistä ennalta ja torjumalla jo levinneitä  vieraslajeja. Kaupunki ei kuitenkaan pysty tähän yksin, vaan torjuntaan tarvitaan yhteistyötä. 

Vieraslajien torjuntaa on tehty yhdessä järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. Vieraslajien torjunta siirtolapuutarhoissa, viljelypalstoilla ja kesämaja-alueilla on vuokralaisen vastuulla, mutta torjuntaan saa neuvoja ja tukea tarvittaessa, sillä torjunta on yhteinen etu.

Lue alta kaupungin ohjeet. Lisätietoa palstanhoidosta Pakilan siirtolapuutarhalla sekä hyödyllisiä linkkejä saat täältä.

Tutki, onko palstallasi ehdottomasti hävitettäviä tai ennakoivasti poistettavia lajeja

1. Lain mukaan torjuttavat: ehdottomasti hävitettävä

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2715) määrittelee kansallisen vieraslajiluettelon. Lain mukaan seuraavien lajien
maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

• Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
• Jättipalsami (Impatiens glandulifera). Suomessa kasvaa kotoperäisenä lehtopalsami (Impatiens nolitangere), jota ei tule hävittää.
• Isot tattaret (Reynoutria-ryhmä: japanin-, sahalinin- ja tarhatatar)
• Kurtturuusu (Rosa rugosa)
• Komealupiini (Lupinus polyphyllus)
• Hamppuvillakko (Jacobaea cannabifolia)
• Isot piiskut (Solidago-ryhmä: kanadan-, iso- ja korkeapiisku). Suomessa kasvaa kotoperäisenä kultapiisku (Solidago virgaurea), jota ei tule hävittää.
• Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)
• Valkopajuangervo (Spiraea alba; sis. vitipajuangervo ja kaljupajuangervo)
• Vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus)
• Espanjansiruetana (Arion vulgaris)
• Mustapääetana (Krynickillus melanocephalus)

2. Lajit, joiden leviäminen ympäristöön tulee estää: hyvä aloittaa poistaminen ennakoivasti

• Ympäristöön päästämisen kielto:
• Karhunköynnös (Calystegia sepium)
• Ruttojuuret (Petasites)
• Pajuasteri (Symphyotrichum salignum)
• Terttuselja (Sambucus racemosa)
• Idänpensaskanukka (Cornus alba ssp. alba)
• Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)
• Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)
• Rikkanenätti (Rorippa sylvestris)

Mitä voit tehdä itse, naapurien kanssa tai yhdistyksenä

Etsi tietoa ja tunnista oikein.

• Tutustu eri vieraslajeihin ja niiden torjuntaan. Varmista myös, että olet tunnistanut vieraslajin oikein. Esimerkiksi kielletty kurtturuusu on helppo sekoittaa sallittuihin jalostettuihin tarhakurtturuusuihin. Vieraslajit.fi-sivulta löydät hyödyllisiä ohjeita vieraslajien tunnistamiseen.

Kartoita.

• Tee kävelykartoitus alueella ja merkitse muistiin löydetyt ja tunnistetut vieraslajit. Voit myös katsoa, mitä vieraslajeja kasvaa oman alueen ulkopuolella.

Käsittele puutarhajäte oikein.

• Varmista, että alueen puutarhajätettä käsitellään asiallisesti ja kaupungin ohjeiden mukaan. Esimerkiksi ruoka- ja hyötykasvien jätteitä ei saa jättää maastoon tai avokompostiin, koska ne voivat hyödyttää ja kasvattaa alueen rottakantaa. Tutustu kaupungin oheisiin verkkosivuilla: viljelypalstojen-käyttö-ja-hoito-ohje.pdf.
• Tarkista myös, onko lähistöllä luvattomia kasvijätteiden tunkiokasoja. Ilmoitta löydetyt tunkiot ottamalla yhteys Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun (puh. 09 310 22111 tai palautteet.hel.fi/).

Istuta lähtökohtaisesti lajeja, jotka eivät leviä helposti. 

• Voit myös tutustua Helsingin kaupungin Kaupunkikasvioppaaseen (kaupunkikasviopas.hel.fi), johon on muun muassa listattu, mitä
  kasvilajeja kaupunki ei enää käytä istutuksissaan.

Kitke tai hävitä viipymättä alueelta löytämäsi vieraslajit.

• Jos torjunta päästään aloittamaan ennen kuin vieraslaji ehtii leviämään ja vakiintumaan, on torjunta helpompaa ja nopeampaa. Esimerkiksi tarkista jo huhtikuusta eteenpäin haitallisten vieraslajietanoiden tavallisimmat munarykelmien kätköpaikat, esim. kosteat ja varjoisat paikat kuten lehtikasat ja maata vasten makaavat laudanpätkät. Etsi ja kerää pois löytämäsi etanat pitkin kesää. Muista lopettaa etanat ennen sekajätteeseen laittamista. 

Järjestä talkoot.

• Priorisoi torjuntakohteet käytettävissä olevan ajan, henkilömäärän sekä vieraslajin haitallisuuden ja kasvuston pinta-alan mukaan. Leviämisen hillinnän kannalta on parempi torjua ensin pieniä, vasta ilmestyneitä kasvustoja kuin suurempia, jo vuosia samankokoisena pysyneitä kasvustoja.
• Helsingin kaupunki ohjeistaa ja tukee vieraslajitalkoiden järjestämisessä. Kaupunki hakee talkoissa syntyneen jätteen pois, kunhan siitä sovitaan hyvissä ajoin ennakkoon. Voit laittaa kysymyksiä vieraslajitalkoista osoitteeseen puistokummit@hel.fi.

Toista torjunta.

• Vieraslajin hävittäminen tietyltä paikalta vaatii yleensä usean peräkkäisen vuoden torjuntatoimia, jotka tulee toistaa jopa kolme kertaa kasvukauden aikana. Onnistuneena pidetyn torjunnan jälkeenkin on vielä syytä seurata torjuntapaikkaa.

Kysy ja pyydä apua.

• Apua ja neuvontaa vieraslajeihin ja niiden torjuntaan liittyen saa Hyötykasviyhdistykseltä. Heiltä saa tukea myös vieraslajitalkoiden
  järjestämisessä. Tiedustelut voi laittaa osoitteeseen neuvonta@hyotykasviyhdistys.fi.